Suurmarttyyri Menas Egyptiläinen

Pyhä Menas (Mina, Menna, Mennas) syntyi Egyptissä 200-luvun puolivälissä. Hän oli kristitty kamelinajaja, joka palveli Rooman armeijassa. Hänen ollessaan noin 50 vuoden iässä alkoi julma kristittyjen vaino. Kun Menaksen legioonan oli määrä lähteä ottamaan kiinni kristittyjä, Menas ei voinut enää palvella vainoajia vaan heitti sotilasvyönsä maahan, jätti tehtävänsä ja pakeni armeijasta. Hän kätkeytyi alueen vuoriston luoliin, jossa hän eli villieläinten kanssa rukoillen ja puhdistaen sieluaan hiljaisuudella ja yksinäisyydellä.

Kristuksen rakkaus kasvoi pyhän Menaksen sydämessä. Kun yhä useammat kristityt saivat surmansa uskonsa tähden, myös Menas päätti tunnustaa uskonsa julkisesti. Pakanallisena juhlapäivänä Menas meni kaupunkiin ja huusi juhlayleisön edessä: ”Tietäkää, että Kristus on ainoa todellinen Jumala. Se, mitä te palvotte, on pelkkiä hengettömiä puunpalasia!” Rohkeaa julistusta kuullessaan väkijoukko hölmistyi hetkeksi mutta kävi sitten pyhän marttyyrin kimppuun, hakkasi häntä ja luovutti hänet kaupungin kuvernöörille. Kansaa huvittaakseen kuvernööri määräsi pyhän kidutettavaksi. Pyhä Menas tunnusti rohkeasti uskoaan, eikä kenellekään jäänyt epäselväksi, miksi hän oli jättänyt armeijan. Kun Menakselle tarjottiin vanhaa asemaansa takaisin, hän hylkäsi tarjoukset. Häntä ruoskittiin kovaa ja hänen haavojaan viilleltiin hevosenjouhilla. Sitten kiduttajat venyttivät häntä, pieksivät vielä hänen ihoaan ja kärvensivät sitä palavilla soihduilla. Nähdessään nahkansa hajoavan kappaleiksi pyhä ylisti Jumalaa, joka vapautti hänet Aadamille annetusta nahkaisesta vaatteesta ja antoi hänen näin tulla osalliseksi Kristuksen kärsimyksistä. Kidutusten lopuksi pyövelit katkaisivat hänen kaulansa ja polttivat hänen ruumiinsa. Tämä tapahtui viimeistään vuonna 304.

Kristityt kokosivat pyhän Menaksen jäännökset yöllä ja hautasivat ne Bummaan Libyan autiomaan reunamille noin 40 km Aleksandriasta lounaaseen.1 Paikka tunnetaan kreikaksi nimellä Minapolis, arabiaksi Karm Abu Mina. Vainojen loputtua siitä muodostui yksi Egyptin tärkeimmistä pyhiinvaelluskohteista. 500-luvulla paikalla oli kaksi basilikaa, luostari, hostelleja ja työpajoja ampullien eli pikkupullojen valmistamiseen. Pyhiinvaeltajat veivät niissä mukanaan pyhää vettä, ja Menaksen ampulleja levisi tuhansittain kaikkialle Välimeren maihin. Pyhiinvaellusliikenne paikalle alkoi vaimentua arabien valloitettua Egyptin 600-luvulla. Pyhäkkö siirtyi vuonna 641 koptilaisen kirkon haltuun ja Menaksen reliikit siirrettiin Kairoon.

Pyhä suurmarttyyri Menas on säilyttänyt asemansa yhtenä Egyptin kaikkein suurimmista ja suosituimmista pyhistä. Hänen esirukouksiensa turvin on tapahtunut ihmeitä halki vuosisatojen. Esimerkiksi vuonna 1826 pyhä Menas ilmestyi Kreetalla, jossa muslimien ja kristittyjen välit olivat erittäin tulenarat kreikkalaisten itsenäistymistaistelun tähden. Joukko muslimeja oli sytyttänyt tulipaloja eri puolille Heraklionin (Iraklion) kaupunkia suunnatakseen poliisien huomion toisaalle. Tämän jälkeen he kokoontuivat Pyhän Menaksen kirkon ympärille aikomuksenaan surmata koko kirkkokansa kesken pääsiäisliturgian. Silloin pyhä Menas ilmestyi ratsumiehen hahmossa miekka kädessään. Turkkilaiset joutuivat paniikkiin ja jättivät kristityt rauhaan. Kaupungin uskovat muistelevat kiitollisina tätä tapahtumaa vuosittain suurena tiistaina.

Kesällä 1942 eräs toisen maailmansodan ratkaisutaisteluista oli käsillä Pohjois-Afrikassa. Kenraali Rommelin komentamat saksalaiset joukot olivat tulossa lännestä kohti Aleksandriaa. He pysähtyivät paikkaan nimeltä El-Alamein – arabialainen nimi paikalla olleen pyhän Menaksen kirkon mukaan. Liittoutuneiden joukot, joiden mukana oli kreikkalaisia, kohtasivat ylivoimaisen Saksan armeijan. Lokakuussa 1942 suurmarttyyri Menaksen nähtiin lähtevän yöllä muinaisesta pyhäköstään kamelien kanssa ja kulkevan natsien leirissä samannäköisenä kuin hänet on kuvattu vanhoissa freskoissa. Saksalaiset menettivät rohkeutensa ja hävisivät taistelun. El-Alameinin taistelun jälkeen Aleksandrian patriarkka Kristoforos II julisti vuonna 1943 Egyptin pelastumisen pyhän Menaksen ansioksi ja käynnisti projektin hänen pyhäkkönsä kunnostamiseksi. Kirkko onkin saatu kunnostetuksi ja sen viereen on rakennettu pieni luostari.

Kaikissa varhaisissa maalauksissa pyhä Menas on kuvattu kahden kamelin kanssa. Häntä on kunnioitettu erityisesti kamelikaravaanien ja kameleilla liikkuvien pyhiinvaeltajien suojelijana, nykyään myös auttajana kadonneita tavaroita etsittäessä.


1 Suurmarttyyri Menaksen pyhäinjäännöksiä on siirretty myös Fryygian Kotiaioniin, jonne rakennettiin kappeli hänen kunniakseen. Tästä sai alkunsa traditio, jonka mukaan hän olisi myös palvellut ja kärsinyt tuolla alueella.