Uusmarttyyri Nikolaos Karamanos

Uusmarttyyri Nikolaos oli kotoisin Smyrnasta (Izmir). Kerran kaupungin kristittyjen keskuudessa puhkesi riita. Nikolaos menetti malttinsa ja tuli sanoneeksi, että parempi olisi kääntyä turkkilaiseksi. Jotkut turkkilaiset kuulivat sen ja temmaten hänet mukaansa veivät heti tuomarin luo. He todistivat, että hän oli luvannut kääntyä islamin uskoon. Kun tuomari tiedusteli, onko tämä totta, hän vastasi: ”Jumala varjelkoon, että koskaan kieltäisin Herrani Jeesuksen Kristuksen, totisen Jumalan, joka tulee tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”

Tästä tuomari närkästyi ja toimitti hänet vankilaan käskien vartijoiden olla antamatta hänelle mitään syötävää ja juotavaa sekä ruoskimaan hänet kahdesti päivässä. Tämä ei kuitenkaan saanut Nikolaosta muuttamaan mieltään, vaan tuomarin uuteen kyselyyn hän vastasi: ”Vaikka heittäisitte minut mereen, polttaisitte tulessa tai pilkkoisitte palasiksi, en kiellä rakasta Herraani Jeesusta Kristusta.” Tuomari määräsi marttyyrin väkisin ympärileikattavaksi, mutta sekään ei horjuttanut hänen uskoaan. Eivät edes hänen äitinsä ja vaimonsa kyyneleet ja valitukset saaneet häntä taipumaan.

Nikolaosta kidutettiin eri tavoin 36 päivää, kunnes tuomari lopulta luovutti hänet hirtettäväksi 19. maaliskuuta 1678. Hänen ruumiinsa jätettiin kolmeksi päiväksi roikkumaan hirsipuuhun. Ajan täytyttyä pari kristittyä pakotettiin raahaamaan ruumis jaloista rannalle ja heittämään se mereen. Eräät paikalla olleet ranskalaiset antoivat rahaa vallanpitäjille ja nostivat ruumiin ylös merestä. He lähettivät sen Ranskaan, missä sille osoitettiin suurta kunnioitusta.