Uusmarttyyri pappi Johannes Kotšurov

Uuspappismarttyyri Johannes (Ioann) Kotšurov syntyi vuonna 1871 monilapsiseen maalaispapin perheeseen. Päätettyään opintonsa Pietarin hengellisessä akatemiassa hän sai toivomuksensa mukaisesti määräyksen lähetystyöhön Aleuttien ja Alaskan hiippakuntaan. Siellä hänet vihittiin papiksi ja nimitettiin kirkkoherraksi Chicagoon. Johannes oli pastoraalisesti innokas ja taitava seurakunnanjohtaja. Paljolti hänen ansiostaan Chicagoon rakennettiin ortodoksinen kirkko, jota varten hän keräsi varat ainoan Venäjällä viettämänsä loman aikana.

Palattuaan kotimaahansa Johannes toimi ensin uskonnonopettajana Narvassa. Vuonna 1916 hänet nimitettiin Tsarskoje Seloon Pyhän Katariinan kirkon papiksi. Siellä hän tuli nopeasti tunnetuksi innokkaana jumalanpalvelusten toimittajana sekä taitavana ja monipuolisena Jumalan sanan julistajana.

Pian lokakuun kommunistivallankumouksen jälkeen punakaartin joukot lähestyivät Tsarskoje Seloa avaten tykkitulen kaupunkia kohti. Monet sen asukkaista hakeutuivat kirkkoihin saadakseen lohtua ja rohkaisua rukouksesta. Katariinan kirkon papisto järjesti ristisaaton, jossa luettiin rukouksia kansalaissodan päättymiseksi, ja papit pitivät voimakkaita saarnoja kehottaen kansaa rauhoittumaan. Päivä muuttui illaksi, ihmiset kulkivat palavat tuohukset käsissään ja kaikki osallistuvat kirkkolauluun.

Seuraavana päivänä bolševikit tulivat kaupunkiin ja aloittivat kotietsinnät. Isä Johannesta pahoinpideltiin. Hurjistunut väkijoukko raahasi hänet kaupungin laidalle ja ampui häntä kiväärillä, minkä jälkeen kituvaa pappia raahattiin vielä hiuksista pitkin maata. Näin hänestä tuli Neuvosto-Venäjän ensimmäinen pappismarttyyri. Johannesta kunnioitetaan pyhänä sekä Pohjois-Amerikassa että Venäjällä.